BIS Recordsin julkaisema "Kevät kerran on koittava" sisältää suomalaista kuoromusiikkia Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta - säveltäjäniminä mm. Ehrström, Genetz, Kiljander, Leppänen ja Moring.

Osta levy (ja muutkin levymme) täältä.

Helsingin Sanomissa tänä syksynä julkaistu mielipidekirjoitus herätti paljon keskustelua ja nyt kerätään adressi ammattikuorotoiminnan vakaan rahoituksen puolesta. Adressi on avattu 4.11. ja löytyy täältä.

Adressitekstissä todetaan mm. seuraavaa:

”VOS-järjestelmää uudistettaessa ammattikuoroille on avattava mahdollisuus päästä VOS-rahoitukseen osallisiksi. Me, Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry:n hallitus sekä allekirjoittaneet, vetoamme Opetus- ja kulttuuriministeriöön, että se parantaa ammattikuorojen toimintaedellytyksiä. Kehotamme myös kunnallisia päättäjiä tukemaan ammattikuoroja erottamattomana osana kulttuurielämää. Kuoromusiikin arvostus pitää nostaa tasolle, jolle se taiteellisen substanssin, laulukoulutuksen tason, yleisömäärien sekä harrastajakentän laajuuden osalta kuuluu.”

Käykäähän allekirjoittamassa!

Vakaan rahoituspohjan puute ohjaa laulajat töihin jopa ulkomaille asti ja vaikeuttaa pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuviin yhteistyösopimuksiin sitoutumista.

SUOMELLA on pitkä ja ­rikas kuoromusiikki­perinne. Kuoroja on paljon ja suomalaista sävellystuotantoa kuoroille runsaasti. On hienoa, että moni suomalainen löytää kuorolaulusta tärkeää sisältöä omaan elämäänsä niin esiintymislavalta kuin katsomostakin.

TÄTÄ taustaa vasten on valitettavaa, että ammattimainen kuorotoiminta ei ole nykyisen kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) piirissä. VOS ei mainitse kuoroja. Lakia on siksi tulkittu siten, että kuoroille ei voida myöntää valtionosuuksia samalla tavalla kuten orkestereille, teattereille ja sirkustaiteelle.

Lain valmistelutyössä yhtyeet on mainittu, mutta termin ”yhtye” on myöhemmin tulkittu tarkoittavan vain soittajia, ei laulajia, vaikka lauluyhtye on yleinen käsite. Soitinmusiikin puolella kukaan ei tyytyisi siihen, että vain harrastajaorkesterit tekisivät suomalaisten säveltäjien musiikkia tunnetuksi maailmalla. Laajempaa julkista tukea nauttivia ammattikuoroja taas on monia niin Pohjoismaissa, Euroopassa kuin muuallakin maailmassa

TUEN puutteesta huolimatta Suomessa toimii ammattilaulajista koostuvia kokoonpanoja niin sanotulla vapaalla kentällä. Suomessa laulajien koulutus on samalla tasolla kuin orkesterimuusikoiden. Siten on perusteltua puhua ammattilaisuudesta kuorokentälläkin.

Suomen Kansallisoopperan kuoroa lukuun ottamatta kuorolaulu on harvoin kokopäivätyötä, toisin kuin esimerkiksi orkesterimuusikoilla. Kuoroille tyypillinen freelance-työ taas on arkipäivää useilla ammatti­aloilla.

Projektimuotoisena toimii myös edustamamme Helsingin kamarikuoro, joka Taiteen edistämiskeskuksen lausunnon mukaan on kykenevä ylläpitämään laadukasta ammattikuorotoimintaa ja kuuluisi teatteri- ja orkesterilain piiriin.

Kaltaisemme ryhmät kilpailevat jatkuvasti sekä laulajista että yhteistyösopimuksista kansallisten ja kansainvälisten musiikkijärjestäjien kanssa. Vakaan rahoituspohjan puute ohjaa laulajia töihin jopa ulkomaille asti ja vaikeuttaa pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuviin yhteistyösopimuksiin sitoutumista. Tämä hankaloittaa suomalaisten kokoonpanojen toimintaa huomattavasti.

KULTTUURIN vapaa kenttä on ollut aktiivinen VOS-lain uudistuksen ajamisessa. Uudistuksen lykkääminen määrittelemättömään tulevaisuuteen on kaltaisillemme toimijoille huolestuttava käänne.

Vaikka lain lopullista muotoa vielä haetaan, kulttuuriministeri Sampo Terho (sin) on luvannut seitsemän miljoonaa euroa lisärahoitusta valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin.

TOIVOMME, että opetus- ja kulttuuriministeriö näkee tässä mahdollisuuden parantaa vapaan kentän ammattimaisten toimijoiden toimintaedellytyksiä, myös kuorojen osalta.

Luvattu lisärahoitus antaa oivan tilaisuuden nostaa kuoromusiikin arvostusta tasolle, jolle se taiteellisen substanssin, laulukoulutuksen tason, yleisömäärien sekä harrastajakentän laajuuden osalta kuuluisi.

Nils Schweckendiek
kuoronjohdon professori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
taiteellinen johtaja, Helsingin kamarikuoro

Martti Anttila
toiminnanjohtaja, Helsingin kamarikuoro

Antero Törhönen
puheenjohtaja, Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry

Kirjoitus HS:n sivuilla